Konserttimatka Helsinkiin.

Helsingin rautatieasema.

Sain kokea tänään unohtumattoman elämyksen. Menimme ystävätterini kanssa Helsinkiin, Johanneksen kirkkoon, Ylioppilaskunnan Laulajien joulukonserttiin. Olen aina pitänyt mieskuorolaulusta ja tämä kuorohan on sitä parasta.
Konsertti ei tuottanut pettymystä. Kaunein "Jouluyö, juhlayö", mitä koskaan olen kuullut. Kuoro levittäytyi ympäri kirkkoa ja laulun sai kuulla aivan kuin kuoron keskellä. Niin kauniisti se soi, ettei kyyneliä voinut välttää.
Yleisökin sai laulaa  "En etsi valtaa loistoa" kappaleen mukana. Olipa hieno kokemus laulaa tuollaisessa seurassa.

Eväät.

Ovet kirkkoon avautuivat tuntia ennen konsertin alkua. Koska paikkalippuja ei ole, on parasta olla ajoissa paikalla. Varasin mukaan evästä, kuten aikanaan lapsille luokkaretkeä varten; suklaata ja mandariinejä.

Johanneksen kirkko.

Otin kuvankin kirkosta. Ei ole kovin edustava kuva. Konsertin aikana paloivat aidot kynttilät penkkirivien päissä ja muuten valaistus oli hämärä.

Stockmann.

Vesisateesta huolimatta Helsingin ilme oli valoisa. Ihastelimme jouluvalaistusta ja käväisimme Senaatintorin joulukylässä, joka sulkeutui juuri kello 18 nenämme edessä. Käväisimme myös Kappelissa jouluglögillä, lämmittelemässä.
Sää oli tosiaan kaikkea muuta kuin jouluinen. Pukeuduin erävaeltajien ohjeiden mukaan. Villa lämmittää kosteanakin ja hyvin lämmittikin.

Rautatieaseman jouluvalaistus.

Junasukat.

Junamatkan aikana oli mukava tehdä käsitöitä, junasukkia. (Sukkien ohje ja tarina löytyy täältä)  Nämä sukathan saivat mediajulkisuutta viime viikolla. Uutisissa kerrottiin, että kaikki Ylöjärven vauvat saavat ensi vuonna tuollaiset sukat. Hienoa, että vauvojen perheitä muistetaan lämpimästi. Terveisiä vaan Ylöjärvelle, minullakin on siellä yksi lukija.
Nämä ovat minun ensimmäiset junasukkani. Ostin 2,5 numeroiset bambupuikot tätä työtä varten. Puikot ovat kevyet, eivätkä putoile. Mutta aivan kuin neuloisi hammastikuilla, niin olemattomat ja hauraat ne ovat kädessäni.

Tervetuloa lukijoikseni: Helena ja Riitta :)