Koko Suomi steekkaa!

Halusin tehdä revontulipaidan. En ole oikein kirjoneuleihminen. Langat olivat haastavat, Janne-sukkalankaa. Ohjeessakin oli harhaanjohtava ansa. Ei tullut revontulipaitaa, tuli yksivärinen harmaa kaarrokepaita. 

Kaikkialla on aukileikattuja eli steekattuja villatakkeja. Ohjeita niihin on paljon. Tutustuin ohjeisiin ja päätin yrittää. Kuvissa näkyy punaisella langalla merkitty keskikohta. Ompelin koneompeleita sen molemmin puolin. (Koneompeleen sijaan voi myös virkata ja kiinnittää silmukat sillä tavoin.)

Jos olisin tietänyt neuloessani paitaa, että siitä tulee villatakki, olisin neulonut nurjat silmukat merkikisi. Mutta käy se näinkin.

 Leikkasin saksilla koneompeleiden välistä. Ei pelottanut, koska olin harjoitellut tätä pienten tilkkujen kanssa.

Virkkuukoukun avulla poimin silmukat nappilistaa varten. Joka viidennen silmukan jätin poimimatta. Puikkokin oli pienempi kuin varsinaisessa neuleessa. Helmineuletta, kuten hihansuissa ja helmassa.

Vasemman puolen lista meni purkuun, koska lörpötti. Neuloin napakampaa ja tuli parempi.

Napitkin löytyivät omista varastoista

Nurja puoli jää tämän näköiseksi.

Kipaisin Tokmannille, josta löytyi mustaa kanttinauhaa. Vähän alkoi pelottaa, kun se supervirus nyt leviää joka puolella. Ja tällainen hömppäkäynti. No ostin samalla tulppaanit, kortin, karkkia ja purkkaa.

Kiinnitin nauhan nuppineuloilla ja ompelin käsin kiinni.

Siistiltä näyttää, vaikka tuo mustan ompelu on vaikeaa, valosta huolimatta.

Tässä lopputulos.

Aika siisti terapiatakki.

Aiemmin samanlainen http://silmukoidenketju.blogspot.com/2011/08/kesamuisto-2011.html

Lapsen villatakki.

Neuloin syksyllä pikkupojalle joustinneulehousut. Nyt valmistui tämä villatakki oranssien housujen pariksi. Lankana on Sandnes Lanett baby. Lanka tuntuu pehmeältä, toivottavasti ei kutita.

Tekstiiliteollisuuden ohjeen sain lankoja ostaessani. Lankaa kului tähän 18-24 kuukauden ikäisen kokoon 200g. Puikot kokoa 2,5.
Neulon etupäässä vain sukkia ja lapasia. Yllättävän hyvin tämä takki kuitenkin onnistui. Vaikeinta oli neulominen vaiheessa, jolloin hihat, etu- ja takakappaleet yhdistettiin samalle puikolle.
Takki lähti omistajalleen mutta ei ole vielä ehtinyt sovitukseen. Toivottavasti vielä pakastuu, että pääsee käyttöön.