Uuden vuoden toive.

 Vuosi vaihtui. Toivon, että tänä vuonna opin tekemään karjalanpiirakoita. Minulla onkin siihen hyvä mahdollisuus. Täällä uudella asuinpaikallani olen tutustunut piirakkamestareihin. Olin jo kerran mukana piirakkatalkoissa. Silloin teimme pyöreitä perunapiirakoita. Harjoittelin heidän ohjauksessa kuorien kaavilointia.
Tänään innostuin kokeilemaan riisipiirakoiden paistoa. En ole niitä tehnyt kuin kerran aikaisemmin. Silloin lapset olivat yläasteella ja kotitaloustunnilla olivat innostuneet asiaan.

Keitin riisipuuron. Maito ( 1 litra) oli rasvatonta ja lisäsin siihen voita.

Kuoritaikinaan laitoin vettä 2 dl. Vehnä- ja ruisjauhoa molempia noin 2 dl. Ruisjauho olisi voinut olla hienompaa mutta oli vain tätä karkeaa kotona. Ensi kerralla ostan sihtijauhoa.

Leipomisalustana oli Ikean silikoninen  " Sockerkaka". Se pysyy hyvin paikoillaan, suorastaan liimautuu pöydän pintaan.

Tein taikinasta tangon, jonka paloittelin 30 osaan.

Piirakkapulikalla pyörittelin taikinasta ohuita kuoria.

Työ eteni hitaasti. Kuoret kuivuvat helposti, kun ovat pannulla levällään. Nehän voisi pinota päällekkäin ja peittää muovilla.

Rypyttelin puuron piiloon  ihan rennolla otteella.

Uunin lämpötila oli 275 astetta. Kokeilin, mitä leivinpaperille tapahtuu noin kuumassa. Käryä tuli muttei kuitenkaan syttynyt palamaan. Paistoin piirakoita 12 minuutin ajan.

 Paiston jälkeen kastelin piirakat maidossa ja laitoin vuokaan kannen alle pehmenemään.

Pakkaspäivä kului mukavasti uutta opetellessa. Ajattelin, että noin 1000 toistoa, niin olen aika hyvä kaaviloimaan kuoria. Monta muutakin asiaa pitää vielä oppia.
Ihanteellista on tehdä näitä isommalla porukalla, voi jakaa tehtäviä useammalle.

Marjapiirakka.

Valmis piirakka.

Kuva reseptikirjastani.

70-luvun lopulla Mamman marjapiiras oli suosittu leivonnainen, ainakin minun keittössäni. Tulikohan kermaviili silloin markkinoille ? Ehkä. Olen käyttänyt samaa ohjetta kaikki nämä vuosikymmenet. Valiokin markkinoi sitä edelleen, hieman kevennettynä versiona. Voin määrä on vähentynyt 100 grammaan. (aikaisemmin 150 g)
Tiesin saavani tänään kahviseuraa. Päätin siis leipoa ja kuvata. Kameraa pystyi vaivatta käyttämään, koska eri työvaiheet sujuivat pääasiassa apuvälineitä käyttäen.
Lähdin kauppaan kermaviiliä ostamaan. Kävin myös kirjastossa, noutamassa varaamani kirjan: Neulo, virkkaa, kirjo jämälangasta. (Sanna Vatanen)

Pentikin piirakkavuoka paistaa hyvin. Lasinen pyrex-vuoka, jota aiemmin käytin, vaati erikseen alalämmön käyttöä, ettei pohja jäänyt paistumatta. Leivitykseen käytin kookoshiutaleita. Sen verran kookosta yleensä kestävät nekin, jotka eivät siitä erityisesti pidä. Rasvana käytin pullomargariinia, jota riittää  reilu desilitra . Pullomargariini on hyvä vaihtoehto leivontaan, se vaahtoutuu ja rasvasisältö on "kohdallaan".

Rasvan ja sokerin vaahdottamisen jälkeen lisättiin yksi kananmuna.

Käytin pelkkää vehnäjauhoa ( 3dl) , toisin kuin ohjeessa. Leivinjauhetta 1 tl ja sekoitus,

Kuvassa taikina levitettynä vuokan pohjalle.
Tässä vaiheessa tajusin, etten ollut ostanut kermaviiliä. vaikka se luki ostoslistassani ! Siis vain vadelmia piirakan päälle. Hetken pohdittuani päätin kokeilla hillosokerin käyttöä marjojen joukossa.

Puutarhavadelmia.

Hillosokeria neuvotaan laittamann 1 desilitra / 5 dl marjoja. Tätä ohjetta noudatin. Sitten vain uuniin paistumaan. Lämpötila 200 astetta , paistoaika noin 30-40 minuuttia. Sokeri sitoi hyvin marjojen mehun.

Hyvältä maistui vaniljajäätelön kanssa. Ilokseni vieraat suostuivat ottamaan lämpimäiset mukaansakin.

Keväinen asetelma keittiössä.