maanantai 21. maaliskuuta 2011







Tämä teksti on kirjoitettu 23.3.11 klo 19.30

Sain tämän tunnustuksen "The Gorgeous Blogger" Paulalta (arkiporinaa). Voisin nimittää sitä vaikka "Reippaan tytön mitaliksi". Kiitos.
Saan vastata viiteen kysymykseen.


Milloin aloitit Blogin?
Aloitin blogin kirjoittamisen jouluaattona. Huomenna on "synttärit", ikää kolme kuukautta.

Mistä kirjoitat? Mitä käsittelet?
Esittelen käsitöitäni. Uusia ja vanhoja. Vanhimmat ovat lapsuuden ajoilta. Blogin aloittamisen jälkeen olen kuvannut jo pois annettujakin töitä ja julkaissut kuvia niistä.
Elämä on kuitenkin kokonaisuus. Käsityön tekeminen liittyy kulloiseenkin elämäntilanteeseen. Tekstit sivuavat elämäni tapahtumia ja muita harrastuksia. Sitä karaokelaulua ainakin.

Mikä tekee siitä erityisen?
Blogini on erityinen minulle. Onhan se minun tekemäni, kuten käsityötkin.
Blogien maailma on minulle uutta. Mielenkiintoista olla mukana itsekin ja saada uusia kontakteja.
Blogini on erityinen lukijalle, joka lukee sitä tarkkaan, ihan rivien välitkin.

Mikä sai sinut aloittamaan blogin?
Liityin kesällä 2010 Facebookiin. Esittelin siellä käsitöitänikin. Minulla on kuitenkin sisälläni paljon sanoja, eikä FB ole oikea foorumi sellaiseen. Siellähän kommentoidaan lyhyesti.
Tuumasta toimeen. Poikani auttoi jouluna alkuun.
En aloittaessani tiennyt mihin ryhdyin. Tämähän on kasvuprosessi.

Mitä haluaisit muuttaa?
Haluan muuttaa ulkoasua. Pitää vielä opetella sitä.
Kirjoitetun tekstin pitäisi olla oikein kirjoitettua ja välimerkkien kohdallaan. Olisi hienoa, jos pystyisi sellaiseen.
Haluaisin kirjoittaa enemmän "huumorimielellä".

2 kommenttia:

  1. Kiitos vastauksistasi, Anneli. Niitä oli kiva lukea, kun ne tuntuvat aika omiltakin, voin allekirjoittaa ajatuksiasi omaltakin kohdalta, vaikken itse varmaan vastannut samoin. Kuten tuo: "En aloittaessani tiennyt, mihin ryhdyn." Sanoit myös, että blogisi on erityinen sille, joka lukee sitä tarkkaan, rivien välitkin. Hyvin sanottu. Olen ajatellut, että tekstin lukeminen ruudulta on usein "katselemista" ja "silmäilemistä" eikä kunnolla lukemista, niin ettei lue edes joka riviä, saati että lukisi rivien välistä ja oikein syventyisi lukemaansa ja näkemäänsä. Silloin ymmärtäminenkin jää puolinaiseksi.

    VastaaPoista
  2. Kiitos Paula palautteesta. Kieli ja sanat ovat ihmeellisiä. Tuntuu mukavalta, kun tulee ymmärretyksi.
    Huomaan itsekin, seikkaillessani uusissa blogeissa, lähinnä silmäileväni nopeasti. Joku sitten pysäyttää tai ei.

    VastaaPoista