Syksyn satoa

 

Tämän ihanan puolukkakuvan otin, kun olin sisareni kanssa marjametsässä. Kuvassa on kypsiä puolukoita ja puolukan kukkia. Taustalla häämöttää myös mustikoita.

Hankin elokuussa uudet silmälasin sangat. Niiden innoittamana neuloin itselleni uuden huivin ja sormikkaat. Langat kävin ostamassa Lankamaailmasta. Huivilanka on merinon ja puuvillan seosta. Sormikkaissa on kirjavaa Maijaa ja yksiväristä villasekoitetta, jossa on alpakkaa mukana. Huivi on baktus. Ohje on TÄSSÄ

Saaristoseikkailu 11. -12.8.2020

 Seikkailu alkoi Kustavista.

Ensimmäinen vesimatka tapahtui lossilla.

Vuosnaisten laiturista  M/S Viggen vei meidät Åvaan. Matka kesti 45 minuuttia.

Åvasta Torsholmaan ajoimme autolla. Matka on 21 km. Kiertelimme  tutkimassa maisemia.

Brandön kirkko

Hautausmaan laidalla oli kerättynä vanhoja hautakivia ja-ristejä.

Yhteysalus M/S Alfågeln vei meidät Torsholmasta Hummelvikiin. Ajoaika oli 2h 30 min.
Yövyimme Vardössä, Sandösund Resortissa. Siellä kohtasimme yrittäjän arjen. Paikat olivat tyhjinä. Itse olimme rauhallisella mielellä, juuri tuon väljyyden takia.  Nyt, kun tätä kirjoitan koronan toinen aalto nostaa vahvasti päätään.

Aamulla lähdimme kohti Simskälaa, Myrkyluodon Maijan maisemiin. Sää oli tyyni ja aurinkoinen Merikin oli aivan pläkä. Hämmästyin meriveden kirkkautta. Sellaista en ole ennen nähnyt täällä pohjolassa. Tämä oli ehkä kesän ihanin päivä. Otin paljon kuvia, mutta ne eivät vedä vertoja oikealle maisemalle.

https://www.ts.fi/teemat/matkailu/50623/Anni+Blomqvistin+jaljilla+Simskalassa Tämän linkin takaa löytyy lisää tietoa kirjailija Anni Blomqvistiin liittyen.

Tutustuimme Vårdön kirkkoon ja kirkkomaahan.

Vårdön kirkko

Jatkoimme matkaa ja tutustuimme pikaisesti Kastelholman linnaan  http://www.kastelholm.ax/fi/
Ruokailimme  Michael Björklundin ravintolassa, joka oli linnan läheisyydessä. https://smakbyn.ax/fi/meista/  Suosittelen lämpimästi. Valitsimme ruoan lounaslistalta. Söin lihapullia ja perunamuusia, kyllä oli hyvää. Kuva jäi ottamatta.

Lautta M/S Odin kuljetti meidät matkan Långnäs - Snäckö. Matka kesti 2h 30 min.

Tutustuimme myös  Kumlingen kirkkomaahan.

Kumlingen kirkko

Seuraavat kolme kuvaa ovat yöpymispaikkamme läheltä; leirintä/karavaanarialue ja uimaranta.

Seuraavat kuvat ovat lauttamatkoilta Kumlingesta Torsholmaan, joka kesti 1h 10 min ja Åvasta Vuosnaisiin, joka kesti 45 min.

Koko seikkailuun sisältyi neljä lossimatkaa ja viisi matkaa yhteysaluksilla.

Seikkailun jännittävin hetki lienee ollut tämä. Auto ajettiin piippuhyllylle. Joku matkakumppani keksi, että sieltä pitää peruuttaa pois! No ei onneksi tarvinnut. Lautta kääntyi ja kaikki sujui hienosti.

Tulipa pitkä postaus vaikka retki kesti vain lyhyen aikaa.
Kiitos matkakumppanilleni retken suunnittelusta ja toteutuksesta. Hän tunsi paikat kuin omat taskunsa, oli turvallista matkustaa.

Villasukan kestävä kehitys.

Tyttäreni toi minulle kolmet sukat parsittaviksi. Ei se ole mielipuuhaani. Mutta tänä aamuna sain urakan valmiiksi.
Seurailen facebookin villasukkaryhmää ja tuntuu, että sukkia neulotaan ihan mahdottoman paljon. Toivottavasti kaikille riittää pitäjiä. No tämä on vain oma näkökulmani, kun itsekin täytän lähimmäisteni sukkavarastot. Onneksi jotkut sanovat, ettei sukkia ole koskaan liikaa.

Nämä punamustat sukat ovat edesmenneen äitini neulomat. Niissä oli niin isot reiät kantapäissä, että päätit tehdä kokonaan uudet terät. Ovat varmasti rakkaat lapsenlapsen jaloissa ja lämmittävät.

Jotkut lattiat syövät sukkia. Omani eivät koskaan kulu puhki. Eivät ainakaan tällaiset seiskaveikkasukat, jollaiset on tuossa yläpuolella.
 Näkee, etten ole mikään parsijamestari.

Näitä sukkia voisi pitää oikeina kruunun jalokivinä. Ostin langan pari vuotta sitten jostakin pienestä lankakaupasta Turun Linnakadulta. En muista langan nimeä, mutta kotimaista se on ja ihan sukkalankaa. Ostin tätä ihanaa turkoosia sata grammaa ja maksoin muistaakseni kahdeksantoista euroa. Nyt sukat olivat kuluneet kauttaaltaan ohuiksi ja kantapäässä oli reikä.

Sain päkiäsoan vahvistettua mielestäni ihan mukavasti. Olisi varmaankin ollut hyvä silmukoida, mutta se on minulle vähän vierasta.

Näin saivat nämä ihanat sukat lisää käyttöikää. Parsinlangaksi löytyi sattumalta turkoosi Maija-lanka, jota tilasin tässä karanteenin aikana tarjouksesta.

Kuvassa on tämän kevään sukkasatoa. Vähän ennen korona-aikaa aloin tehdä piirakkasukkia. Ajattelin, että ehkä lapsenlapsen leirikoulun hyväksi pidetään joskus myyjäiset ja aloin neuloa. Sitten alkoi tämä koronahiljaisuus ja olen jatkanut neulomista. Nyt ehkä pidän pientä taukoa, sillä silmäni taitaa taas kyllästyä ainaiseen villan pölyyn.
Ulkona on hieno ilma. Yritän tehdä pyörälenkkiä, etten aivan tartu kiinni nojatuoliini.
Hyvää kevättä!  Kommentti olisi ihana ja piristävä yllätys!