Hassu pannulappu.

"Korvasieni"

Nurja puoli.

Huomaa orvokki keskellä.

Näin eilen blogissa "Rakkaudesta villalankaan" kauniin orvokkipeiton. Katselin mallia ja yritin itsekin sitä matkia. En raaskinut purkaa ja jatkoin palasta sitten vapaavirkkauksen tapaan ja sain aikaiseksi hauskan röllykän. Oli myös yksi afrikankukkapala samasta langasta ja siitä virkkasin tuon nurjan puolen.
Aika kuhmurainen lopputulos. Saattaa jäädä keittiön koristeeksi.

Pikkuinen peitto afrikankukista.

Tässä minun ensimmäinen afrikankukkatyöni. Ohje afrikankukkaan löytyy Suuri Käsityö -lehdestä nro 4/ 2012.
Pienen peiton koko on 60 x 70 cm. Käytin Novita Wool lankaa, koukku numero 3,5.
Liitin palat yhteen viimeistä kerrosta virkatessa.

Kuusikulmaisia paloja on yhteensä 48 kappaletta. Niiden yhteenliittäminen antaa monia mahdollisuuksia. Yllätyin, että peiton kahdesta reunasta tulikin aika "mutkikas".
Viimeistelin reunoja erilaisilla pylväsryhmillä ja sain ne tasaisemmiksi. Lisäsin aaltomaisuutta vielä hieman silmukoita lisäämällä.
Uloimpana kerroksena ihan tavallinen nirkkoreunus.

Alimmassa kuvassa vielä koko peitto.
Malli syntyi peittoa tehdessä. Ihan sellaista tajunnanvirtatekniikkaa. Lopputulokseen olen tyytyväinen, vaikka matkalla mietinkin, että miksen voisi vain ottaa valmiin ohjeen ja noudattaa sitä.

Hyvää kesän alkua kaikille, jotka tämän luette.

Pieni torkkupeitto.

Eilen valmistui tämä keväinen neule, puuvillainen torkkupeitto päiväuni-ikäiselle lapselle.
Lankana Mandarin petit, pyöröpuikko numero 3, silmukoita puikolla 185. Valmiin peiton koko on reilu 70 x 70 senttiä. Lankaa kului melkein 250 g, viisi kerää.
Kuvioneule on yksinkertainen; kolme oikein, kolme nurin neljä kerrosta, sitten vaihto. Reunoissa on helmineuletta kymmenen silmukan leveydeltä. Oikea ja nurja puoli ovat siis samanlaiset.
Aamuauringossa otetussa kuvassa väri on aivan oikea auringonkeltainen.

Puuvilla on ihanan pehmeä ja miellyttävä materiaali. Neulominen on kuitenkin konstikkaampaa kuin villalangasta. Ainakin tämän langan säikeet erottuivat helposti ja sai olla tarkkana, ettei pieniä lenkkejä syntynyt huomaamatta. Langan jatkaminen oli myös haaste, vaikka perehdyin erilaisiin ohjeisiinkin. Miten te muut jatkatte tällaisen löyhäkierteisen puuvillalangan neuleessa?

Kuvia klikkaamalla ne saa suuremmaksi.

Tervetuloa lukijaksi Koso-täti :)

Kuvia kevätretkeltä.

Leskenlehtiä.

Kääntöpaikka.

Rantamaisema.

Jäät sulavat.

Kiehisiä.

Ei savua ilman tulta.

Nuotio.

Pakkikahvia.

Makkaraa.

Makkaraa ja salaattia.

Tänään taisi olla kevään hienoin ja lämpimin päivä. Kävimme Evon retkeilyalueella paistamassa makkaraa ja keittämässä nuotiokahvia.
Lunta on vielä aika paljon mutta leskenlehdet kukkivat eteläisillä tienpientareilla.
Evon alueella voi kalastaa ja retkeillä. Menimme tulipaikalle, jonne pääsi autolla aivan perille asti. Tie oli aika märkä, mutta selvisimme, eikä auto jäänyt kiinni. Minua tuollainen aina huolestuttaa, ihan turhaan.
Linnut liversivät ja näin sitruunaperhosen. Kesä lähestyy, autossanikin kesärenkaat.

Auringonkeltaista.

Keskeneräinen käsityöni on ihan sattumalta sopivan värinen pääsiäistervehdykseen.
Aurinko paistaa tänään lämpimästi mutta lunta on vielä isoja kinoksia täällä Salpausselän harjulla.

Oikein hyvää pääsiäisaikaa kaikille blogissani piipahtaville!

Kesäsukat Regiasta.

Tutustuin tähän ihastuttavaan lankaa blogissa "Pehmeitä paketteja".
Olen käyttänyt lähes yksinomaan Nallea, Seitsemää Veljestä ja Vuorelman Vetoa sukkien neulomiseen. Huomasin, että kotikyläni kaupassa oli tarjolla myös tätä Regiaa. Ostin yhden kerän ikäänkuin välityöksi, ennenkuin aloitan puuvillaisen pikkupeiton neulomisen.
Aloitin bambupuikoilla mutta totesin taas, että olen metallipuikkojen ystävä.
Käytin puikkoja 2,5 ja puikolla 14 silmukkaa.
Ajattelin jo tulevaa kesää, kun tein nämä varrettomat sukat. Näitä uskaltaa kai käyttää vaikka sandaaleissa...

Sitä samaa vieläkin.

"Pikkujoulusormikas"

Kämmenpuoli.

Lähikuva.

Otsalamppu.

Kynsikäs- / sormikasinnostus ei antanut rauhaa vieläkään.
Koska minulla ei ole sitä suurta lankavarastoa, otin rusken kaveriksi punaisen, vaikken siitä itse pidä.  Joulusormikkaat näistä sitten tulikin.
Lankana on Nalle ja puikot numeroa kolme. Ostin sormikaspuikot. Se oli hyvä hankinta.
Laitoin lähikuvan siksi, että siinä näkyy, miten punainen saa tuon harmaanruskean hauskasti loistamaan lähes kullanhohtoisena. Värien käyttäytyminen on mielenkiintoista. En ole sellaiseen lainkaan perehtynyt.
Kämmenpuoli onnistui mielestäni mukavasti. Tein vain peukalon viereisen puikon ilman raidoitusta.

Minulla on otsalamppu, jota en käytä oikeastaan missään. Kokeilin miten neulominen sen kanssa sujuu. Se olikin oikein mainio valonlähde.  Ihan käyttökelpoinen paremman kohdevalon puuttuessa.

Täytyy sanoa, että nyt jo alkaa tämä saman mallin toisto kyllästyttää.
Sunnitteilla on jotakin puuvillaista, aivan toisenlaista näperrystä.

Tänään on kevätpäiväntasaus. Hyvää kevättä kaikille, jotka tämän luette.

Tervetuloa lukijaksi Tiina :)