Olympiahuivi, osa yksi.

 Minulla on kaapissani huivi, joka on painettu Helsingin olympialaisten kunniaksi.

Otin kuvia huivista ja samalla pohdin mitä niillä on haluttu viestittää. Tuli tunne, että ehkä on kuitenkin tehty vain matkamuistoa. Ei sen kummempaa.

Keskellä huivia en kangaspakka, jossa lukee "Tikkurilan Silkki". Vieressä on kuva tehdasrakennuksesta. Tutkin hieman asiaa. Nuo tehdasrakennukset on rakennettu vuosina 1934-1964. Tehdas lopetti toimintansa vuonna 1977. Rakennukseen on suunniteltu asuntoja. Ilmeisesti kuitenkin on tällä hetkellä ns. "kaapelitehtaana". Rakennuksissa on monia toimijoita esim. teatteri
.

Helsingin nähtävyyksiä edustavat Tuomiokirkko ja Eduskuntatalo.

Porvoon maisema tuo mieleen sen väriliitupaketin. Olavinlinna. Oopperajuhlat eivät vielä olleet alkaneet.

Rannikon kalastajia ja sisämaan viljapeltoja. Näkyykö kuvassa länsi- ja itäsuomen ero? Kalastajat ovat pystypäisinä ja tekevät yhdessä. Mies savusaunan portailla näyttää niin yksinäiseltä ja melankoliselta.

Viljantähkiä ja hämäläistä sahtia, pohjalainen puukko. Mies polttaa piippua. Eipä tiedetty mitään tulevasta tupakkalaista silloin. Coca-colahan tuli Suomeen olympialaisten aikoihin.

Tukkilaisromantiikkaa ja nuorison illanviettoa. Tuollaista keinua en ole itse nähnyt kuin vanhoissa suomalaisissa elokuvissa. Sensijaan isä teki keväällä navetan vintille "pääsiäiskeinut". Heinät oli jo käytetty ja tilaa oli vapautunut keinumiseen. Olikohan tämä karjalaisperinne?

Kone "ylikuumeni". Enkö pysty jatkamaan. Täytyy laittaa uusi teksti, että saan kansallispukukuvankin näkyviin.